(Lainsäädäntöä seurattu 31.12.2009 saakka)
Mitä yrityssaneeraus tarkoittaa?
Yrityssaneerausmenettelyn tavoite on taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen tervehdyttäminen ja velkajärjestelyn aikaansaaminen. Tarkoitus on välttää pohjimmiltaan kannattavan yritystoiminnan ajautuminen konkurssiin. Menettely perustuu yrityssaneerauslakiin 25.1.1993/57.
Miten saneerausta haetaan?
Yrityssaneerausta hakee yleensä velallisyritys itse. Jos velallisen hakemusta jo ennalta puoltaa vähintään kaksi merkittävää ulkopuolista velkojaa, hakemusmenettely on yksinkertaisempi ja nopeampi. Velallisen kannattaa aina pyrkiä tähän. Ellei velkojien puoltoja saada, velallisen tulee liittää hakemukseensa tarkempia selvityksiä saneerauskelpoisuudestaan sekä tilintarkastajan erillinen lausunto asiasta.
Pk-yrityksen saneeraushakemus on usein tarkoituksenmukaisinta antaa selvittäjäksi sopivan asiantuntijan laadittavaksi. Hän voi jo etukäteen arvioida saneerauksen onnistumisen edellytyksiä ja menettelyn kustannuksia. Tällöin hakemusvaiheen aineistoa ja alustavia suunnitelmia pystytään hyödyntämään myös menettelyn myöhemmissä vaiheissa.
Milloin saneerausta haetaan?
Saneerausta voi hakea aina, kunnes yritys on asetettu konkurssiin. Vakavien vaikeuksien uhatessa saneerausmahdollisuuden selvittämiseen kannattaa kuitenkin ryhtyä ajoissa. Maksuvaikeuksien kärjistyminen liiaksi vaikeuttaa saneerausta ja antaa aiheen epäillä yritysjohdon kykyä ratkaista tarmokkaasti liiketoimintaan liittyviä ongelmia. Velkojan kannattaa olla aktiivinen aloitteentekijä erityisesti silloin, jos toiminnan jatkuminen entisellään johtaisi todennäköisesti lisävelan syntymiseen.
Mitä hakemuksen seurauksena päätetään?
Käräjäoikeus päättää saneerausmenettelyn aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä. Jos velkojat ovat puoltaneet hakemusta jo ennalta, käräjäoikeus voi aloittaa saneerausmenettelyn vaikka välittömästi. Muutoin oikeus kysyy hakemuksesta suurimpien velkojien mielipidettä ennen asian ratkaisua. Menettelyä aloitettaessa oikeus määrää yritykseen ulkopuolisen selvittäjän, jollaisena toimii useimmiten saneerausasioita hoitava asianajaja. Erityisesti suuremmissa saneerauksissa oikeus asettaa usein myös selvittäjän avuksi ja valvojaksi velkojatoimikunnan, jossa jäseninä toimii yleensä suurimpien velkojien edustajia.
Ennen saneerauksen hakemista syntyneet yrityksen velat ovat yrityssaneerauslaissa tarkoitettua saneerausvelkaa, jota velkojat eivät saa periä eikä velallinen maksaa ennen kuin saneerausohjelman vahvistaminen on ratkaistu (poikkeuksiakin on). Perintä- ja maksukiellon tausta-ajatus on, että saneerausvelkojen maksu tapahtuu hallitusti ja tasapuolisesti, kun maksut tehdään oikeuden vahvistaman maksuohjelman perusteella.
Miten menettelyn aloittaminen vaikuttaa yrityksen toimintaan?
Saneerausmenettelyn kuluessa yritys jatkaa liiketoimintaansa. Saneerausvelkojen perintä- ja maksukielto rauhoittaa yrityksen perintätoimilta, mikä helpottaa yrityksen toimintaa ja välitöntä rahoitustilannetta. Usein rahoituksen suunnittelun tarve kuitenkin jatkuu, koska kaikki liiketoiminnan uudet velvoitteet ja maksut on maksettava ajallaan. Käytännössä tämä edellyttää liiketoiminnan kassavirran positiivisuutta, ellei uusia pääomasijoituksia omistajalta ole tiedossa.
Selvittäjä ryhtyy yhdessä velkojien ja velallisen kanssa laatimaan ns. perusselvitystä velallisyrityksen varoista ja veloista sekä keskeisistä muista asioista. Samalla aloitetaan liiketoiminnallisten tervehdyttämistoimien suunnittelu ja läpivienti tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Saneeraussuunnittelun pohjaksi arvioidaan yrityksen tulevaa velanhoitokykyä liiketoimintaennusteiden perusteella.
Mikä on saneerausohjelma?
Selvittäjän laatima kirjallinen saneerausohjelma on menettelyn ydin. Ohjelma sisältää yrityksen toiminnan tervehdyttämistä koskevat saneerausmääräykset ja velkojen yksityiskohtaiset maksuohjelmat. Ohjelman tavoite on pyrkiä velkojille mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Toisaalta ohjelman tulisi olla realistinen ja myös yrittäjää motivoiva. Yleensä se tarkoittaa velallisyrityksen toiminnan jatkamista ja velkajärjestelyä, johon sisältyy myös velkojen osittainen leikkaus.
Velkojat äänestävät ohjelmaehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, minkä jälkeen oikeus päättää ohjelman vahvistamisesta. Valtaosalle menettelyyn hyväksytystä yrityksistä vahvistetaan saneerausohjelma. Ohjelman toteutumisen seurantaa varten voidaan määrätä valvoja, joka on usein selvittäjänä toiminut henkilö.
Mitä saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen?
Velallisyrityksen on noudatettava ohjelmaa ja maksettava saneerausohjelmassa maksettavaksi määrätyt velat. Yritystoiminnan on tuotettava riittävästi, jotta yritys kykenee uusien velvoitteiden lisäksi maksamaan ohjelmamaksut saneerausvelkojille.
Ohjelmien kesto on yleensä 5-10 vuotta, mutta osa yrityksistä päätyy saneerauksesta huolimatta konkurssiin ennen ohjelman päättymistä. Lukuisia saneerausohjelmia on jo päättynyt ohjelmavelkojen tultua loppuun maksetuksi. Sen jälkeen saneeratut yritykset jatkavat toimintaansa normaalisti ilman mitään saneeraukseen liittyviä oikeudellisia rajoituksia.
Yrityssaneeraukseen perehtyneet asianajajat löydät helpoiten Asianajajaliiton hakupalvelusta >> Siirry asianajajahakuun
