Pääkirjoitus: Liitto taipui muutoksenhakulupaan

Asianajajaliitto on vastustanut vuosien varrella johdonmukaisesti muutoksenhakulupajärjestelmän käyttöönottoa valitettaessa alioikeudesta hovioikeuteen.

Kesäkuussa 2008 mietintönsä jättänyt muutoksenhakulupatoimikunta esitti jatkokäsittelyluvan nimellä kulkevan muutoksenhakuluvan käyttöönottoa. Sen mukaan käräjäoikeuden päätöksestä tehdyn valituksen täysimittainen käsittely edellyttäisi tietyissä asioissa hovioikeuden myöntämää lupaa. Lupamenettely korvaisi seulontamenettelyn.

Mietinnöstä antamassaan lausunnossa Asianajajaliitto on asettunut kannattamaan esitettyä jatkokäsittelylupaa. Kannan muutosta perusteltiin osittain sillä, että jo käytössä oleva seulontamenettely on merkinnyt tosiasiallista muutoksenhakulupaa. Ehdotettu jatkokäsittelylupa on myös järjestelmänä parempi kuin seulontamenettely. Asiaa perusteltiin myös taloudellisesta näkökulmasta.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelma merkitsee käytännössä sitä, ettei tuomioistuinten henkilökuntaa ole mahdollista lisätä, ja siksi on tarpeen kehittää erilaisia tehostamistoimia asioiden käsittelyyn tuomioistuimissa.

Toisaalta liiton lausunnossa edellytetään, että uudistus kytketään muihin vireillä oleviin uudistuksiin, kuten käräjäoikeusverkoston ja lautamiesjärjestelmän uudistamiseen, joilla parannetaan käräjäoikeuksien toimintamahdollisuuksia. Jos lupamenettelyllä säästetään hovioikeuksien resursseja, säästöt on ohjattava käräjäoikeuksiin. Käräjäoikeuksien kokoonpanoja on vahvistettava, jotta asiat käsiteltäisiin käräjäoikeuksissa kunnolla ja valittamistarve hovioikeuteen todellisuudessa vähenisi.

Markku Ylönen, pääsihteeri

Moniosaamista oikeusaputoimistossa

Oikeusaputoimistojen juttukavalkadi on laaja. Turun oikeusaputoimiston asiakkaita kiinnostaa tällä hetkellä etenkin edunvalvontavaltuutus. Asiakas voi järjestää edunvalvontavaltuutuksella asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi. Edunvalvontavaltuutuksia on tehty jopa ulkomaanmatkojen ja vaarallisten harrastusten, kuten laskuvarjohypyn varalta.


Johtava julkinen oikeusavustaja, asianajaja Kimmo Ikonen ihmettelee, ettei tuomioistuinsovittelu ole lähtenyt kunnolla käyntiin. Puolentoista vuoden sisällä Turun käräjäoikeudessa on tilastoitu vain viisi tuomioistuinsovittelujuttua.

Seksuaalirikoksiin liittyvien asioiden määrä on lisääntynyt viime aikoina Turun oikeusaputoimistossa. Turun käräjäoikeuteen tuli tänä vuonna tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana 16 juttua, kun viime vuonna vastaavaan aikaan sinne tuli 7 juttua ja kaksi vuotta sitten 10 juttua puolen vuoden sisällä.

Tiina Komi

Julkista vai salaista?

Mihin vedetään raja julkisen ja salaisen välillä, pohtivat syyttäjät ja asianajajat rikosasioiden julkisuudesta järjestetyssä koulutustilaisuudessa.


Rikosasioissa julkisuus on perusoikeutena vahva pääsääntö ja salassapito harvinainen poikkeus, johon on oltava vahvat perusteet. Julkisuuden avulla yleisö voi kontrolloida viranomaisten päätöksiä.

– Julkisuus on perusoikeus ja oikeusturvaa tuova seikka. Pääsäännöstä poikkeamiselle eli salassapidolle on annettava pikemmin supistava kuin laajentava tulkinta. Tulkinnanvaraisen pykälän kohdalla – jos perusteet ovat yhtä vahvat – tulisi kääntyä julkisuuden kannalle, totesi valtionsyyttäjä Mika Illman. Hän valotti tilaisuudessa julkisuutta ja salassapitoa koskevaa säädösperustaa.

Raija Lahtinen