Pääkirjoitus: Hyvä asianajajatapa uudistuu

Ammattimme itsemääräytymisen kulmakivi, hyvä asianajajatapa, uudistuu. Sitä koskeva esitys on Asianajajaliiton valtuuskunnan tämän vuoden merkittävin asia, kirjoittaa hallituksen ja tapaohjetyöryhmän jäsen Matti Kunnas pääkirjoituksessa.
Kysymyksessä on yli kolmen vuoden intensiivisen työn tulos, johon ovat ottaneet osaa uudistustyöryhmän jäsenten lisäksi valtuuskunta, liiton osastot, yksittäiset jäsenet ja kymmenet lausunnon antajat. Uudistustyössä on kyse asianajajakunnan ammattinsa etiikkaa koskevan yleisen mielipiteen saattamisesta nykypäivää vastaavaksi. On ollut ilo huomata, että asianajajat itse näkevät ammattinsa edellyttävän korkeata eettistä asennetta. Asianajajakunta on halunnut korostaa asianajajan ja asiakkaan välistä luottamussuhdetta, ammattikunnan totuusvelvollisuutta viranomaisia kohtaan, ammattitaitoa ja hyvän käytöksen vaatimusta niin työssä kuin asianajajan yksityiselämässäkin.

Asianajajaliitto uskoo koulutuksen merkitykseen myös eettisissä kysymyksissä. Liitto kouluttaa jäsenistöään kevään aikana uuden ohjeiston sisällöstä. Paras koulutus on kuitenkin ollut käynnissä jo koko uudistustyön ajan, kun vanhoja ohjeita on käyty läpi ja kyseenalaistettu.

Asianajajan eettiseen koodistoon ei tullut kovin suuria muutoksia. Se osoittaa asianajajakunnan perusarvojen olevan kohdallaan. Ohjeiden merkitys punnitaan päivittäisessä työskentelyssämme. Yhteisten arvojemme kirjaaminen osoittaa, että asianajajakunnalla on täydet edellytykset toimia itsenäisinä ja riippumattomina yksilöiden ja yhteisöjen puolustajina oikeusjärjestelmässämme.

Matti Kunnas
hallituksen ja tapaohjetyöryhmän jäsen

Valtuuskunta koolla

Asianajajaliiton valtuuskunta vahvisti uudet tapaohjeet tammikuun kokouksessa. Ohjeet tulevat voimaan 1. huhtikuuta.

Asianajajaliitto täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja asianajajalain syntymästä on kulunut 50 vuotta. Juhlavuoden teemana on yhteistyö. Asianajajat ja Asianajajaliitto tekevät monenlaista yhteistyötä. Moni riita saadaan sovittua asianajotoimistossa jo varhaisessa vaiheessa. Käytössä on myös vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä.  Asianajajakunta osallistuu aktiivisesti oikeuspoliittiseen vaikuttamiseen. Hyvä esimerkki asianajajakunnan keskinäisestä yhteistyöstä yhteiskunnallisen vastuun osalta on maksuttoman asianajajaneuvonnan tarjoaminen eri puolilla Suomea.

Raija Lahtinen

Asianajajapäiviltä eväitä työhön

Juhlavuoden teemaksi nostettu yhteistyö pääsi konkreettisesti alkuun tammikuisilla Asianajajapäivillä, joille osallistui liki tuhat asianajajaa ja 160 kutsuvierasta. Vuoden suurimmassa koulutustapahtumassa etsittiin keinoja muun muassa rahanpesun estämiseen ja laajojen rikosjuttujen käsittelyn nopeuttamiseen. Niissäkin kyse on yhteistyöstä.

Puheenjohtaja Riitta Leppiniemi nosti puheessaan esiin muun muassa asianajajien aktiivisen osallistumisen oikeuspoliittiseen toimintaan. Liitossa toimii parikymmentä oikeusaloittain muodostettua asiantuntijaryhmää, joihin kuuluu toista sataa asianajajaa. Liitto antoi viime vuonna 32 lausuntoa. Asianajajia oli kuultavana eduskunnassa ja ministeriöissä.

– Tuomme oikeuspoliittisiin uudistuksiin käytännön näkemyksen. Pyrimme huomioimaan asiat kaikkein osapuolten kannalta.
Leppiniemi korosti, että ammattitaidon ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. Se on myös avain jaksamiseen.
Oikeuspolitiikan vaikuttajat pohtivat Asianajajapäivillä, miten huomispäivän osaajien taito ja jakaminen voidaan turvata.

– Kiire yhdistyneenä tietotekniikan mukanaan tuomaan mekaaniseen työskentelyyn on omiaan aiheuttamaan sen, että vauhdissa ei ajatella, mitä ollaan tekemässä. Mennään kuin hamsteri juoksupyörässä. Kun kiire lisääntyy, on vaarana näköalattomuus. Luovuus tyrehtyy ja toiminta kaavamaistuu. Työpaikoilla on tärkeintä pystyä näkemään, mikä on olennaista ja rohjeta toimia sen mukaisesti, totesi oikeuskansleri Jaakko Jonkka puheenvuorossaan.

Tiina Komi