Pääkirjoitus: Lausuntopalautetta
Oikeusministeriön pyytämissä lausunnoissa oikeudenkäyntiavustajat -työryhmän ehdotuksista sekä kannatetaan että vastustetaan ehdotuksia oikeudenkäyntiavustajan tehtävän saattamisesta luvanvaraiseksi, velvollisuutta noudattaa toiminnassa soveltuvin osin hyvää asianajajatapaa ja toiminnan saattamista Asianajajaliiton valvontalautakunnan tehtäväksi.
Lupajärjestelmää ovat vastustaneet lähinnä elinkeinoelämän järjestöt katsoen ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon ilman lupajärjestelmään liittyviä kelpoisuusvaatimuksiakin antavan kelpoisuuden avustajan tehtävään. Erityisesti on vastustettu sitä, että lupaa ei vaadittaisi lakimieheltä, joka toimii oikeudenkäynnin asianosaisena olevan työnantajansa avustajana. Sen sijaan lupa vaadittaisiin ammattijärjestön lakimieheltä, joka avustaa oikeudenkäynnissä järjestönsä jäsentä. Ehdotuksen on tältä osin katsottu työsuhderiidoissa asettavan työnantajan ja työntekijän eriarvoiseen asemaan. Toisaalta kelpoisuusvaatimuksia on pidetty liian vaatimattomina.
Useat lausunnonantajat ovat katsoneet, ettei hyvän asianajajatavan noudattamisvelvollisuutta voida ulottaa asianajajakunnan ulkopuolelle, koska tämä ohjeisto on pelkästään asianajajien laatima ja hyväksymä. Vaihtoehtona on esitetty kokonaan uuden eettisen normiston laatimista, joka olisi kaikkien avustajaryhmien yhteinen tehtävä.
Eri järjestöt ja myös Kilpailuvirasto ovat pitäneet ongelmallisena
avustajatoiminnan valvonnan uskomista valvontalautakunnalle. Sitä ei voida
pitää puolueettomana ja riippumattomana, koska se on osa luvansaaneiden
oikeudenkäyntiavustajien kanssa kilpailevan elinkeinonharjoittajien
yhteenliittymää.
Lausunnoissa on tuotu esille sellaisia yksittäisiä huomautuksia, jotka on otettava huomioon asian jatkovalmistelussa. Lausuntojen perusteella voidaan olettaa asian käsittelyn eduskunnassa herättävän monenlaisia intohimoja.
Asianajajaliiton on syytä perehtyä siihen, mitä on lausuttu valvonnan
puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Liitolla on paljon tehtävää siinä,
että sen tiedettäisiin olevan lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö,
jonka tehtävänä on valvonnan kautta toteuttaa yhteiskunnan intressejä asianmukaisen
oikeudenhoidon ja kuluttajasuojan turvaamiseksi.
Markku Ylönen
Taantuma vaikuttaa tulokseen
Tiedustelimme neljästä erikokoisesta asianajotoimistosta eri puolilta Suomea, miten talouden taantuma on vaikuttanut liikevaihtoon. Näyttää siltä, että suomalaiset toimistot ovat selvinneet kohtalaisesti. Myös taantuman lieveilmiöt tuovat asianajajille uusia töitä.

Yritysjuridiikkaan keskittyvien toimistojen liikevaihdot ovat pudonneet, mutta tilanne ei ole katastrofaalinen. Yritysjärjestelyjen tilalle on tullut erilaisia rahoitusjärjestelyjä ja esimerkiksi sopimuserimielisyyksiä. Yt-neuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset näkyvät toimeksiannoissa. Konkurssi- ja saneerausjuttuja on hoidettu enemmän kuin ennen. Myös pk-sektorin yrityskaupat ovat jatkuneet ja työllistäneet asianajajia. Toimeksiantojen keskikoko oli hieman pienempi kuin aiemmin.
Tiina Ruulio
Aktiivisuutta rahanpesuilmoitusten tekoon
Asianajajaliiton tekemässä noin 50 toimistotarkastuksessa havaittiin
puutteita rahanpesulain noudattamisessa. Parikymmentä toimistoa oli jättänyt
tekemättä riskiperusteiseen arviointiin perustuvan suunnitelman. Syyksi
toimistot ilmoittivat, ettei niillä ole rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvia
toimeksiantoja.

– Asianajajat eivät tunnu ymmärtävän, miten helposti he
tulevat rahanpesulain piiriin, toteaa Asianajajaliiton valvonnasta vastaava
lakimies Tuuli Lahikainen.
Jo osallistuminen kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön osakkeiden kauppoihin, yhtiön perustaminen tai kiinteistöä koskevan kauppakirjan laatiminen tuovat asianajajan rahanpesulain piiriin. Myös Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Laura Kuitunen odottaa asianajajilta jatkossa enemmän rahanpesuilmoituksia. Viime vuonna he tekivät niitä 28 000 ilmoituksesta kahdeksan.
Raija Lahtinen
Perheväkivalta puhuttaa Ruotsissa
Naisiin kohdistuva väkivalta on kasvava ongelma Ruotsissa. Viime
vuonna 28 300 naista teki ilmoituksen pahoinpitelystä tai törkeästä
pahoinpitelystä. Ruotsi on monen kulttuurin maa. Naisia pahoinpiteleviä miehiä
löytyy jokaisesta yhteiskuntaluokasta ja kulttuuriryhmästä. Tilastojen mukaan
eniten väkivallan kohteeksi joutuvat siirtolais- ja pakolaisnaiset.

Väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten asioita ajamaan erikoistunut asianajaja Marie Fredborg kertoo, että naiset joudu pelkästään kumppaninsa väkivallan kohteeksi, vaan koko perhe ja suku toimivat usein väkivaltaisesti naista kohtaan.
Maria Palo








