Pääkirjoitus: Alueellista vai ammatillista edustuksellisuutta

Viime valtuuskunnan kokouksessa asianajaja Markku Fredman heitti ajatuksen siitä, että tulevaisuudessa paikallisosastojen rinnalle tai niitä korvaamaan tulisivat erilaiset ammatilliset ryhmittymät asianajajien erikoistumisalojen mukaisesti. Ne valitsisivat myös liiton valtuuskunnan. Saataisiinko tällaisella menettelyllä lisättyä kiinnostusta liiton toimintaa kohtaan?

Vain pieni osa jäsenistämme on erikoitunut ainoastaan tietynlaisten toimeksiantojen hoitamiseen. Etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurin osa meistä hoitaa kaikentyyppisiä toimeksiantoja. Miten meidän edustuksemme valtuuskunnassa toteutettaisiin?

Alueellisuus ei ole valintaperusteena sellainen itseisarvo, josta pitäisi jatkossa ehdottomasti pitää kiinni. Vaikka valtuuskunnan kokouksissa asioista keskustellaan vilkkaasti ja esitetään voimakkaasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä, lopullisista päätöksistä äänestetään äärimmäisen harvoin. Alueellisuus ei juuri näy keskusteluissa, jäsenen edustaman toimiston jutturakenne kyllä jonkin verran.

Suurempi ongelma on yhä useamman jäsenen saaminen mukaan liiton toimintaan ja päätöksentekoon. Osastotasolla kokouksiin osallistuu vain pieni osa jäsenistöstä, joka valitsee sitten edustajansa myös liiton päättäviin elimiin.

Entä, jos luopuisimme ”mandaattiajattelusta” kokonaan? Tulevaisuudessa valtuuskunnan jäsenmäärä voisi olla kiinteä. Kuka tahansa liiton jäsen voisi ilmoittautua ehdokkaaksi ja jokaisella jäsenellä olisi oikeus äänestää ketä ehdokasta tahansa. Tämä tapahtuisi sähköisesti oman intraverkkomme kautta. Aktivoisiko tämä jäsenistöämme enemmän osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon?

Tuskin malli ongelmaton on. Sitä kohden voisimme edetä vähitellen niin, että me pienempien osastojen jäsenet harkitsisimme osastojen yhdistymisiä. Näin päätöksentekoon osallistujia ja vastuun kantajia saataisiin mukaan entistä enemmän. Jos eläköitymisten myötä pienten osastojen jäsenmäärät kutistuvat entisestään, tämän tyyppiset ratkaisut voivat olla vuosikymmenen sisällä käytännössä jopa pakon sanelemia. Ellei mitään muutoksia nykyjärjestelmään ei tehdä, pienistä osastoista tulevat päättäjät taitavat edustaa jatkossa lähinnä enää itseään.

Asianajaja Antti Vainio

Asianajajasta KKO:n tuomari

Toukokuussa korkeimman oikeuden tuomarina aloittava asianajaja Ari Kantor odottaa innostuneena kollegiaalista työskentelyä. Hän aikoo kiinnittää huomiota siihen, miten KKO:n ratkaisut kirjoitetaan, koska sillä on suuri merkitys käytännön työtä tekeville juristeille.

Asianajajan työstä ja pitkäaikaisista työtovereista luopuminen tuntuu haikealta. Hän arvelee kuitenkin viihtyvänsä myös korkeimmassa oikeudessa.

– Käsitykseni työstä siellä perustuu mielikuviin, koska en ole vielä aloittanut töitä enkä tunne kovin läheisesti muita KKO:n tuomareita. Uskon kuitenkin, että KKO:ssa pääsee tekemään juridiikkaa puhtaimmillaan, koska siellä voi rauhassa keskittyä siihen, mikä on lainmukainen ja oikeudenmukainen ratkaisu.

Pitkittyneet oikeudenkäynnit ovat ongelma kaikissa oikeusasteissa, myös KKO:ssa. Kantor arvelee, että yhtenä keinona prosessin nopeuttamiseksi voisi olla se, ettei pääkäsittelyyn hovioikeudessa otettaisi kaikkea käräjäoikeudessa esitettyä näyttöä.

– Kenenkään intressejä ei yleensä palvele etenkään laajoissa jutuissa se, että oikeudenkäynnit aloitetaan hovioikeudessa ikään kuin alusta. Esimerkiksi Ruotsissa käräjäoikeudessa esitetyt todistajanlausunnot videoidaan ja katsotaan hovioikeudessa nauhoilta, mikä säästää jonkin verran aikaa. Ruotsin malli ei välttämättä ole paras, mutta pääkäsittelyä pitäisi kehittää sellaiseksi, että siellä kuultaisiin uudestaan vain se, mikä on tarpeen, toteaa Kantor.

Tiina Komi

Taitavaksi prosessaajaksi

Asianajajaliiton prosessikoulutuksessa oli keväällä vuorossa riita-asian pääkäsittely -kurssi, jolla asianajajat pääsivät hiomaan prosessitaitojaan. Kurssilla vahvistettiin valmiuksia huolehtia asiakkaan edun toteutumisesta riita-asian pääkäsittelyssä kertaamalla pääkäsittelyn teoriaa ja harjoittelemalla pääkäsittelyssä eteen tulevia tilanteita käytännössä.

Kurssiin sisältyi itseopiskelua, pienryhmäharjoituksia ja kaikille yhteinen seminaariluento. Kurssin ydin muodostui pienryhmäharjoituksesta. Siinä kurssilaiset toimivat kantajan ja vastaajan roolissa kuten oikeassa pääkäsittelyssä suorittaen asiaesittelyn, kuulustellen todistajia ja antamalla loppulausunnon. Harjoitus videoitiin, ja se käytiin yhdessä läpi palautekeskustelussa.

Asianajajaliiton prosessikoulutuksessa on järjestetty aiemmin kurssit riita-asian kirjallisesta ja suullisesta valmistelusta. Pääkäsittely oli koulutuksen viimeinen osuus. Syksyllä uusitaan suullinen valmistelu sekä keväällä 2011 kirjallinen valmistelu ja pääkäsittely. Parhaillaan kurssikokonaisuutta suunnitellaan täydennettäväksi muutoksenhakua koskevalla kurssilla.

Raija Lahtinen

Monikulttuurisuuden haasteet oikeusturvalle

Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus ovat tuoneet uusia haasteita oikeusturvalle. Pysyvätkö tuomarit, syyttäjät ja avustajat muutoksessa mukana, ja mitä heidän tulisi aiheesta tietää, pohdittiin toista kertaa järjestetyssä Oikeuslaitospäivässä.

Tilaisuuden teemaa, ”Kulttuurit kohtaavat lainkäytössä”, valotettiin ylikansallisen lainsäädännön näkökulmasta ja pohtimalla monikulttuurisuutta eri oikeudenhoitoon osallistuvien näkökulmasta. Päiville osallistui tuhatkunta oikeudenhoidon ammattilaista, joista noin sata oli asianajajia.

Raija Lahtinen

Hyvä sihteeri ottaa kantaa

Asianajajaliiton Sihteeripäivillä palkittiin vuoden asianajosihteeri Pia Puranen. Hän haluaa vaikuttaa asioihin kulisseissa olematta itse esillä. Siksi hän valitsi aikoinaan sihteerin ammatin. Kulisseissa pysyminen ei tarkoita Puraselle sitä, ettei hän ottaisi asioihin rohkeasti kantaa.

– Työntekijän oikeus ja velvollisuus on kertoa mielipiteensä asioista. Olen suora ja napakka, joustava ja nopea sekä hyvä organisoimaan, Puranen kertoo.

Puranen on ollut Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n palveluksessa lähes 18 vuotta. Tänä aikana toimisto on kasvanut kahdeksan juristin ja neljän sihteerin toimistosta liki 140 hengen toimistoksi ja laajentunut Helsingin lisäksi Tampereelle.
Puranen on toiminut muun muassa toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan sihteerinä sekä samanaikaisesti 2–3 muun juristin assistenttina. Hän on osallistunut myös sihteereiden rekrytoimiseen ja työhön perehdyttämiseen. Hänestä tuli reilu vuosi sitten yli 20 sihteerin sekä toimistohenkilökuntaan kuuluvan työntekijän esimies.

Tiina Komi