Pääkirjoitus: Suutarin lapset

Viime joulukuussa voimaan tullut laki palvelujen tarjoamisesta edellyttää tiettyjen vähimmäistietojen antamista asiakkaille kaikissa palvelusuhteissa, siis myös muissa kuin kuluttajasopimuksissa, kirjoittaa Asianajajaliiton hallituksen jäsen Tuomo Vatanen pääkirjoituksessa. Ne voidaan antaa monella tapaa, mutta niiden sisällyttäminen kirjalliseen toimeksiantovahvistukseen tai -sopimukseen lienee luontevin ja helpoin tapa. Tämä koskee myös asianajajien sopimuksia.

Kuluttajansuojalain etämyyntiä koskevat säännökset edellyttävät sopimusta koskevien tietojen vahvistamista kirjallisesti kuluttajalle. Jos näin ei menetellä, kuluttajan oikeus peruuttaa toimeksianto laajenee ja asianajaja voi jäädä palkkiotta tekemästään työstä.

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2009:90 mukaan sähköpostilla ja puhelimitse vastaanotettu toimeksianto on etämyyntiä ja säilyy tällaisena riippumatta siitä, tapaavatko osapuolet henkilökohtaisesti ennen varsinaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Kuluttaja sai peruuttaa kuluitta jo hoidetun välitystoimeksiannon, koska hän ei ollut saanut vahvistusta sopimuksen ehdoista.

Liiton ammatillinen valiokunta ja hallitus laativat parhaillaan mallia minimivaatimukset täyttäväksi toimeksiantovahvistukseksi ja muistiota seikoista, joista toimeksiantosopimuksessa voisi olla hyvä sopia. Tältä pohjalta asianajajat laativat kukin itselleen parhaiten sopivan ja itseään miellyttävän sopimuspohjan, jota käyttävät jatkossa. Tätä Asianajajaliiton hallitus toivoo ja jopa suorastaan vaatii. 

Tuomo Vatanen

Asianajajaliiton hallituksen jäsen

Ilveskerosta liiton puheenjohtaja

Asianajajaliiton valtuuskunta valitsi kesäkuussa liiton puheenjohtajaksi asianajaja Mika Ilveskeron, joka on ollut viime vuodet liiton varapuheenjohtaja. Hän pitää kolmivuotiskautensa tärkeimpänä tehtävänä kirkastaa mielikuvaa Asianajajaliitosta julkisoikeudellisena yhteisönä ja kertoa asianajajien tarjoamista palveluista. Hän odottaa asianajajien osallistuvan viestin viemiseen ja lupaa viedä sitä omalta osaltaan valtakunnallisella tasolla sidosryhmille.

– Päämiestemme asioiden hoitamisessa karttunut tieto ja kokemus on saatettava yhteiskunnan käyttöön. Kehittämällä suomalaista oikeusvaltiota parannamme kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa ja sitä kautta omaa asemaamme, linjaa Ilveskero.

Raija Lahtinen

Laskutus oikeusturvavakuutusasioissa

Valtuuskunta päätti kesäkuun kokouksessaan yksimielisesti lisätä 15.1.2009 hyväksyttyyn palkkio-ohjeeseen uuden kohdan. Sen mukaan asianajaja, joka saa palkkionsa ja kulujensa korvauksen oikeusturvavakuutuksesta, ei saa periä asiakkaalta oikeusturvavakuutusehtojen mukaan korvattavista toimenpiteistä palkkiona tai kulujen korvauksena enempää kuin vakuutusehtojen mukaisen omavastuuosuuden, ellei asianajaja ole tehtävää vastaanottaessaan sopinut asiasta toisin asiakkaansa kanssa. Jos jokin toimenpide ei kuulu etukäteen arvioituna vakuutuksen piiriin, on toimenpiteestä sovittava etukäteen.

Muutos tulee voimaan 1. syyskuuta ja sitä sovelletaan niihin tehtäviin, jotka on otettu vastaan ohjeen voimaantulon jälkeen.

Raija Lahtinen

Asianajajan tie tuomariksi

Asianajajat hakevat yhä nihkeästi tuomarin virkoja, vaikka tuomarinura avattiin jo kymmenen vuotta sitten, sillä tuomioistuinkokemus, joka on tärkeä valintakriteeri, on vähäistä. Tuomarivalintalautakunta katsoo kokonaisuutta ja ottaa huomioon kaikki hakijan pätevyyteen vaikuttavat tekijät. Silti kolmen viime vuoden aikana vain kahdeksan prosenttia tuomareiksi nimitetyistä henkilöistä tuli tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta.

Joka vuosi 1–2 asianajajaa nimitetään tuomariksi käräjäoikeuteen tai hovioikeuteen. Varmin tie asianajajasta tuomariksi käy tuomarivalintalautakunnan sihteerin, Minna Melenderin mukaan tuomioistuinlaitoksen määräaikaisen työtehtävän kautta.

Tuomarinurasta kiinnostuneiden asianajajien kannattaa hankkia kokemusta mahdollisimman laajalta alalta. Esimeriksi Asianajajaliiton luottamustehtävistä erilaisissa työryhmissä on etua.

Tiina Komi