Pääkirjoitus: Oikeudenmukaisuus ja asianajajan työ

Jokaisen organisaation pitäisi tietää, miksi se on olemassa (missio), mihin se haluaa päästä (visio) ja millä keinoin se aikoo haluamaansa tilanteeseen päästä (strategia), kirjoittaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero Advokaatin pääkirjoituksessa. Näitä kysymyksiä Asianajajaliiton hallitus pohti strategiaseminaarissa elokuussa.

Juristin on helppo sanoa, että yhteisön toiminnan tarkoitus löytyy sen säännöistä. Piste. Eihän asiaa tarvitse sen enempää pohtia. Mutta, kuka asianajaja muistaa liiton sääntöjen yli 70 sanaa siten, että se ohjaisi toimintaamme? Siksi liiton hallitus kävi kiteyttämään asianajajakunnan olemassaolon tarkoitusta. Työ osoittautui vaikeaksi. Käsittelyä jatketaan hallituksen tulevissa kokouksissa.  

Seminaarin osanottajat paneutuivat ikuiseen kysymykseen siitä, voiko asianajajan työn tarkoituksena olla oikeudenmukaisuuden puolustaminen ja edistäminen. Eikö asianajajien tarkoituksena ole saada aikaan päämiehen kannalta paras mahdollinen laillinen lopputulos riippumatta siitä, kuinka oikeudenmukaiseksi lopputulos koetaan? On helppo perustella jotakin kantaa oikeudenmukaisuudella, kun oikeudelliset argumentit ovat loppuneet.

Koska oikeudenmukaisuudelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää ja koska jokaisella voi olla oma mielipiteensä siitä, mikä kussakin yksittäistapauksessa on oikeudenmukaista, oikeudenmukaisen määrittämiseen liittyvät vahvasti tunteet. Tunteet kuuluvat olennaisesti ihmisten väliseen toimintaan.

Kurinpitolautakunnan entinen puheenjohtaja Kari Harju totesi muutama vuosi sitten, että olennainen määrä kanteluita jäisi tekemättä, jos asianajajat käyttäytyisivät työssään ihmisiltä yleisesti edellytettävällä tavalla. Voimme pohtia, kuinka paljon epäoikeudenmukaisuuden tunteesta perustuu siihen, että ihmiset saavat todellista vääryyttä osakseen, ja kuinka paljon siihen, että ihmisiä on heille vastaisen ratkaisun yhteydessä kohdeltu huonosti.

Kollegat ja muutkin Advokaatin lukijat, olkaa ystävällisiä ja välittäkää käyttäytymisessänne oikeudenmukaisuuden tunnetta, kehottaa Ilveskero.

Laatua tilintarkastukseen

Tilintarkastukselle on luotu viime aikoina uutta, ennakoivaa laadunvalvontajärjestelmää, joka pe-rustuu vuoden 2007 tilintarkastuslakiin. Professori Edward Andersson ehdottaa raportissaan Tilin-tarkastusjärjestelmän uudistaminen useita uudistuksia muun muassa tilintarkastajien ammattitutkin-tojen yhtenäistämiseksi ja tilintarkastusluokkien virtaviivaistamiseksi. Raportti ja siitä annetut lau-sunnot ovat parhaillaan pohdittavina työ- ja elinkeinoministeriössä.

– Tilintarkastajien ja asianajajien ammattikunnilla on paljon yhteistä, kuten perusarvot riippumat-tomuus tai salassapito. Niiden sisältö on kuitenkin hieman erilainen kummallekin ammattikunnalle.  Tilintarkastus edustaa mitä suurimmassa määrin julkista intressiä toisin kuin asianajotoiminta. Kyse ei ole vain tarkistettavista yhtiöistä, vaan koko markkinoiden toimivuudesta, toteaa alaa valvovan tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja asianajaja, Antti Heikinheimo.

On arvioitu, että tilintarkastuksen luottamuksen menetys merkitsisi koko globaalille taloudelle huomattavaa menetystä tuottavuuden hidastuessa. Tilintarkastuksen laatu ja sen asianmukainen julkinen valvonta on siten yhteinen kansainvälinen huoli.

Tiina Ruulio

Sovittelun tarve kasvaa

– Sovittelun merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja siinä tarvitaan myös asianajajien osaamista, sanoo Suomen sovittelufoorumi ry:n hallituksen jäsen, asianajaja Jukka Salomaa.

Sovittelufoorumi on vuonna 2003 perustettu sovittelun yhteistoimintajärjestö, jonka jäseniksi voivat liittyä kaikki sovittelusta kiinnostuneet, myös asianajajat. Sen tavoite on edistää fasilitatiivista sovit-telua, jossa osapuolet itse löytävät ratkaisun puolueettoman sovittelijan avulla eikä sovittelija ilmaise omaa kantaansa. Tällainen on myös Asianajajaliiton sovintomenettely.

SSF toimii erilaisten kokeilu- ja tutkimushankkeiden kautta. Parhaillaan on käynnissä kolme han-ketta: työyhteisösovittelun, perhesovittelun ja ympäristöasioiden sovittelun kokeilut.

Tiina Komi