Väitös Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa 20.1.2012 kello 12

OTM, VT Johanna Tornberg väittelee aiheesta" Edunvalvonta, itsemääräämisoikeus ja oikeudellinen laatu"

Uudistettaessa edunvalvontaa koskevaa lainsäädäntöä ja hallintoa on aina pohdittava, mitä vaikutuksia uudistuksilla on päämiehen oikeuksiin, osoittaa Johanna Tornbergin väitöstutkimus.

Oikeustieteen maisteri, varatuomari Johanna Tornberg selvittää väitöstutkimuksessaan, mitä oikeudellinen laatu on holhousviranomaisen toiminnassa. Hän tutkii etenkin maistraattien todellisia työprosesseja niissä tilanteissa, kun henkilölle määrätään edunvalvoja ja kun edunvalvontavaltuutukset vahvistetaan. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä arvioidaan, miten järjestelmää tulisi jatkossa kehittää.

Tutkimuksen mukaan suomalainen edunvalvontajärjestelmä perustuu edelleen päämiehen vahvaan kontrolloimiseen. Edunvalvontaa koskeva lainsäädäntö ei tue riittävästi edunvalvonnan lievimpiä muotoja. Erityisesti tilanteissa, joissa henkilö tarvitsisi vain tukea ja apua edunvalvojaltaan, lainsäädäntö aiheuttaa sen, ettei se käytännössä ole mahdollista.

– Edunvalvojan on aina ilmoitettava pankille, saako päämies käyttää tiliään itse vai edunvalvojan kanssa vai onko käyttöoikeus vain edunvalvojalla. Tilannetta koskevaa säännöstä ei ole holhoustoimilaissa sidottu edunvalvojan tehtävään. Ilmoitus on tehtävä, vaikkei edunvalvojan tehtävään kuuluisi päämiehen raha-asioiden hoitamista, Tornberg kertoo.

Lain soveltamisessa on myös kirjavuutta. Päämiehen kuulemistilanteissa tämä kirjavuus on tullut esille niin oikeuskäytännössä kuin edunvalvojien toiminnassa.

– Karkein esimerkki on tilanne, jossa edunvalvoja ei kuullut päämiestään harkitessaan tämän kodin myymistä. Myöskään maistraatti ei kuullut päämiestä edunvalvojan hakiessa lupaa kodin myymiseen, Tornberg mainitsee.

Tornberg painottaa, että koska edunvalvonta puuttuu henkilön itsemääräämisoikeuteen, tulisi päämiehen edun olla kaiken toiminnan lähtökohta: on sitten kysymys lainsäädännön ja hallinnon kehittämisestä tai päämiestä koskevasta yksittäisestä asiasta, joka ratkaistaan maistraatissa.

– Lainsäädännön ja järjestelmän uudistuksissa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitkä ovat kaavailtujen muutosten todelliset vaikutukset päämiehen ja hänen etujensa ja oikeuksiensa kannalta.

Tornberg selvitti edunvalvontaan liittyviä maistraattien työprosesseja maistraateille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Lisäksi hän kartoitti, millaisia työprosessien ja niiden järjestyksen tulisi olla lainsäädännön mukaan. Tutkimus luokin kokonaiskuvaa edunvalvonnan työprosesseista maistraateissa. Edunvalvojan määräämistä ja edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista tarkasteltiin menettelyn kohteena olevan henkilön ihmis- ja perusoikeuksien näkökulmasta.

Palaa otsikoihin