Asianajajaliiton tiedotteita ja lausuntoja
11.6.2010 13.43
Mika Ilveskerosta Asianajajaliiton uusi puheenjohtaja
TiedoteTodistamista koskevia säännöksiä tarkistettava muutenkin
kuin rippisalaisuuden osalta
Asianajajaliiton tuore puheenjohtaja Mika Ilveskero uudistaisi todistamista koskevat lakipykälät kokonaisuudessaan. Todistamiseen liittyvät ongelmat ovat nousseet julkiseen keskusteluun viimeksi pappien rippisalaisuuden yhteydessä. Ilveskero muistutti heti valintansa jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että todistamista koskeviin pykäliin liittyy nykyisellään kosolti rippisalaisuutta yleisempiä ongelmia. Ilveskero valittiin Asianajajaliiton puheenjohtajaksi perjantaina Helsingissä.
Käytännössä vanhentuneet ja aukolliset todistamissäännökset ovat johtaneet siihen, että yhä useammin henkilöitä kuullaan oikeudessa ilman todistajan valaa tai vakuutusta. Seuraamukset perättömistä puheista vaihtelevat puolestaan sen mukaan, missä asemassa henkilöä on oikeudessa kuultu. Valan vannonutta uhkaa perättömästä lausumasta vankeustuomio. Ilman valaa puhuneella muulla kuultavalla ei ole tällaista rangaistusuhkaa.
– Todistelua koskevat pykälät ovat olennaisin osin 1940-luvulta. Esimerkiksi nykylain mukaan kihlattu voi kieltäytyä todistamasta, mutta sama oikeus ei koske avopuolisoa. Laissa on lisäksi listattu ammattiryhmiä, joiden tulee kieltäytyä todistamasta, jos he ovat työssään saaneet tietoonsa poikkeuksellisen luottamuksellista tietoa. Listalta löytyy muun muassa kätilö ja apteekkari, mutta todistamaan voi joutua esimerkiksi psykologi. Niin ikään nykyisten pykälien mukainen rippisalaisuus koskee vain luterilaisia ja ortodoksisia pappeja, mutta muiden uskontokuntien kohdalla vastaavaa suojaa ei tunneta, Ilveskero huomauttaa.
– Asiakkaansa asiaa hoitava asianajaja voi muissa kuin oikeudenkäyntiasioissa joutua todistamaan päämiestään vastaan. Tämä ei ole oikeusvaltioperiaatteiden mukaista eikä vastaa esimerkiksi Ruotsissa voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Asianajajaliitto ei ole etujärjestö
Toimikautensa tärkeimpänä tehtävänä Ilveskero pitää Asianajajaliiton tarkoituksen tunnetuksi tekemistä tavallisille kansalaisille. Asianajajaliitto ei ole etujärjestö, vaan lailla perustettu julkisyhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä.– Liiton tärkeimmät tehtävät ovat asianajotoiminnan säänteleminen ohjein ja suosituksin sekä asianajajien valvonta, Ilveskero toteaa.
Asianajajaliitto huolehtii, että kansalaisilla ja yrityksillä on käytettävissään asianajajia, jotka ovat riippumattomia antamaan oikeudellisia palveluita kansalaisille ja yrityksille näiden valvoessa etujaan ja oikeuksiaan toisiaan ja valtiota vastaan.
– Riippumattomat oikeudelliset palvelut ovat perusoikeus. Kansainvälisten velvoitteidemme nojalla valtion on huolehdittava riippumattoman ja itsenäisen asianajotoiminnan harjoittamisen edellytyksistä, asianajajan ja asiakkaansa yhteydenpidon luottamuksellisuudesta ja julkisen oikeusavun rahoittamisesta.
Helsinkiläinen Mika Ilveskero valittiin kolmen vuoden puheenjohtajakaudelle (2010–2013). Hänen edeltäjänsä on asianajaja Riitta Leppiniemi. Ilveskero on toiminut asianajajana vuodesta 1994 ja hän työskentelee Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:ssä. Ilveskero on erikoistunut yhtiöoikeuteen, yrityssaneerauksiin ja kiinteistöjärjestelyihin.
Lisätietoja:
Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero, p. 020 776 5403Asianajajaliiton viestintä:
Viestintäpäällikkö Janne Laukkanen, p. 040 588 1925
Tiedottaja Heidi Kallström, p. 040 510 8238
